The aim of this study was to examine social variation (social class, legitimacy) in infant mortality in a core municipality (Viipuri) in Finland from 1819 to 1918. Data were obtained from the Population Change Tables of Finnish, Swedish and German parishes of the town of Viipuri. During the 19th and early 20th centuries the German parish socially had the highest rank and the Finnish one the lowest while the Swedish parish held an in-between position. The study period was divided into the preindustrial period (until 1868) and the period of industrialization (from 1868 onwards). Results of the study indicated a clear association between social class and infant mortality in the preindustrial period; in the period of industrialization the association was also clear but smaller. Legitimacy as a determinant of infant mortality became more marked towards the early 20th century. Industrialization brought with it some factors, such as numerous public health measures, which benefited the legitimate infants and narrowed their social group differences.
1. McKeown T. The Modern Rise of Population. London: Edward Arnold, 1976.
2.
2. Mercer AJ. Smallpox and epidemiological-demographic change in Europe: The role of vaccination. Population Studies1985; 39: 287–307.
3.
3. Szreter S. The importance of social intervention in Britain's mortality decline c. 1850–1914: A re-interpretation of the role of public health. Soc Hist Med1988; 1: 1–37.
4.
4. Humphreys NA. Class mortality statistics. J Roy Statist Soc1887; 50 (Part II): 255–85.
5.
5. Westerlund FW. Om dödligheten bland barn under 1 år i Finland 1872–1886. Finska Läkaresällskapets Handlingar1889; 31: 599–706.
6.
6. Woodbury RM. Infant mortality and its causes. Baltimore: Williams & Wilkins, 1926.
7.
7. Rietz E. Sterblichkeit und Todesursachen in den Kinderjahren. Eine sozialhygienische Untersuchung in den vier grössten Städten Schwedens. Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1930.
8.
8. Antonovsky A, Bernstein J. Social class and infant mortality. Soc Sci Med1977; 11: 453–70.
9.
9. Kannisto V. Mortality, geographic differentials in infant mortality in Finland in 1871–1983. Studies no. 126. Helsinki: Central Statistical Office of Finland, 1986.
11. Turpeinen O. Infant mortality in Finland 1749–1865. Scand Econ Hist Rev1979; 27: 1–21.
12.
12. Pitkänen K.Infant mortality decline in a changing society. Yearbook of Population Research in Finland1983; 21; 46–74.
13.
13. Turpeinen O. Lastensuojelu ja väestökehitys. Lastensuojelun lääkinnöllinen ja sosiaalinen kehitys Suomessa. In: Pulma P, Turpeinen O, eds. Suomen lastensuojelun historia. Kouvola: Lastensuojelun keskusliitto, 1987: 269–454.
14.
14. Notkola V, Valkonen T. Socioeconomic differences in stillbirths and infant mortality in Finland 1976–1982. Yearbook of Population Research in Finland1989; 27: 5–14.
15.
15. Woods R, Woodward J. Mortality, poverty and the environment. In: Woods R, Woodward J, eds. Urban disease and mortality in nineteenth-century England. London: Batsford Academic and Educational, 1984: 19–36.
16.
16. Lee R. Infant, child and maternal mortality in western Europe: a critique. In: Brändström A, Tedebrand L-G, eds. Society, health and population during the demographic transition. Stockholm: Almqvist and Wiksell International, 1988: 9–21.
17.
17. Norman H. Comments on the session urban disease and mortality. In: Brändström A, Tedebrand L-G, eds. Society, health and population during the demographic transition. Stockholm: Almqvist and Wiksell International, 1988: 173–8.
18.
18. Haapala P. Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820–1920. Thesis Societas Historica Finlandiae. Historiallisia Tutkimuksia 133. Tampere: Osuuskunta Vastapaino, 1986.
19.
19. Jutikkala E, Kaukiainen Y, Åström S-E, eds. Suomen taloushistoria 1. Agraarinen Suomi. Helsinki: Tammi, 1980.
20.
20. Ahvenainen J, Pihkala E, Rasila V, eds. Suomen taloushistoria 2. Teollistuva Suomi. Helsinki: Tammi, 1982.
21.
21. Vattula K, ed. The Economic History of Finland 3, Historical Statistics. Helsinki: Tammi, 1983.
22.
22. Jutikkala E with Pirinen K. A history of Finland. 4th reved, Espoo, Weilin & Göös, 1984.
23.
23. Turpeinen O. The urban population in Finland 1815–1865. Yearbook of Population Research in Finland1982; 20: 52–67.
24.
24. Rasila V. Väestönkehitys ja sosiaaliset ongelmat (Ensimmäinen teollistumiskausi). In: Ahvenainen J, Pihkala E, Rasila V, eds. Suomen taloushistoria 2. Teollistuva Suomi. Helsinki: Tammi, 1982: 132–153.
25.
25. Turpeinen O. Nälkä vai tauti tapoi? Kauhunvuodet 1866–1868. Thesis. Societas Historica Finlandiae, Historiallisia Tutkimuksia 136. Jyväskylä: Gummerus, 1986.
26.
26. Förhandlingar vid Finska Läkaresällskapets elfte allmänna möte den 19, 20 och 21 September 1887. Helsingfors: J C Frenckell & Son, 1888.
27.
27. Lakio M. Talouselämä. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 363–422.
28.
28. Paavolainen J. Väestöolot. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 245–81.
29.
29. Wäenlasku Maaliskuussa 1870 Helsingin, Turun, Wiipurin ja Oulun kaupungeissa.Suomenmaan Wirallinen Tilasto VI, Toinen Jakso. Helsinki: Keisarillisen senaatin Kirjapaino, 1874.
30.
30. Väenlasku kaupungeissa 1 p. lokakuuta 1880.Suomenmaan Virallinen tilasto. VI. Väkiluvun-tilastoa 11. Liite. Helsinki: Keisarillisen Senaatin Kirjapaino, 1885.
31.
31. Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, Wiipurin, Oulun ja Porin Kaupungeissa 1 p. joulukuuta 1890.Suomenmaan Virallinen Tilasto VI. Väkiluvun-tilasto 20. Helsinki: Keisarillisen Senaatin Kirjapaino, 1893.
32.
32. Väenlasku Helsingissä, Turussa, Tampereella, ja Viipurissa joulukuun 5 päivänä 1900.Suomen Virallinen Tilasto VI, Väestö-tilastoa. Helsinki: Keisarillisen Senaatin Kirjapaino, 1904.
33.
33. Väenlasku Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Nikolainkaupungissa, Porissa ja Oulussa joulukuun 7 p. 1910.Suomen Virallinen Tilasto VJ, Väestötilastoa 44. Helsinki: Keisarillisen Senaatin Kirjapaino, 1914.
34.
34. Population by Industry and Commune in 1880–1975. Statistical surveys N:o 63. Helsinki: Central Statistical Office of Finland, 1979.
35.
35. Turpeinen O. Befolkningsförhållanden i Viborgs finska, svenska och tyska församlingar åren 1816–1865. In: Svenskt i Finland 2, Demografiska och socialhistoriska studier. Helsingfors: Svenska litteraturssällskapet i Finland, 1984: 37–52.
36.
36. Dever GEA. Epidemiology in Health Services Management. Rockville (Maryland): Aspen Systems Corporation, 1984.
37.
37. Pitkänen K.The reliability of the registration of briths and deaths in Finland in the eighteenth and nineteenth centuries: some examples. Scand Econ His Rev1977; 25: 138–59.
38.
38. Thompson B. Infant mortality in nineteenth-century Bradford. In: Woods R, Woodward J, eds. Urban disease and mortality in nineteenth-century England. London: Batsford Academic and Educational, 1984: 120–47.
39.
39. Ruuth JW, Kuujo E. Viipurin kaupungin historia IV: 1 Osa, Vuodet 1812–1840. Lappeenranta: Torkkelin Säätiö1981: 7–129.
40.
40. Nissilä V.Koulut ja opistot. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 439–84.
41.
41. Rutter DR, Quine L. Inequalities in pregnancy outcome: a review of psychosocial and behavioural mediators. Soc Sci Med1990; 30: 553–68.
42.
42. Pulma P. Kerjuuluvasta perhekuntoutukseen. Lapsuuden yhteiskunnallistuminen ja lastensuojelun kehitys Suomessa. In: Pulma P, Turpeinen O, eds. Suomen lastensuojelun historia. Kouvola: Lastensuojelun keskusliitto, 1987: 7–266.
43.
43. Myllynen L. Work during pregnancy, a prospective study. Thesis, Helsinki, 1991.
44.
44. Huuskonen A. Raittiusliike. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 671–4.
45.
45. Hjelt OEA. Den veneriska sjukdomens utbredning i Finland jemte förslag att hamma dess spridning. Helsingfors: G W Edlund, 1873.
46.
46. Medicinalstyrelsens berättelse för år 1884. Bidrag till Finlands Officiela Statistik. XI Medicinalverket. Ny Följd 1. From the year 1884 onwards this serie of Finlands Officiella Statistic contained material of occurrence of venereal disease in different municipalities.
47.
47. Lutz W. Finnish Fertility since 1722, lessons from an extended decline. Publications of the Population Research Institute, Series D, No. 18, 1987.
49. Hietala M. Services and Urbanization at the Turn of the Century: The Diffusion of Innovations. Helsinki: Finnish Historical Society, 1987.
50.
50. Kuujo E. Terveydenhoito ja huoltotoimi. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 343–61.
51.
51. Bergstedt KA. Medicinalväsendet in Finland. Ordnad sammanställning av forfattningar, föreskrifter och officiela handlingar, angående Finlands hälso-och sjukvård. Andra omarbetade upplagan. Helsingfors: Lilius & Hertzberg, 1907.
52.
52. Halila A. Hallinto ja kunnalliselämä. In: Viipurin kaupungin historia, IV: 2 osa, vuodet 1840–1917. Lappeenranta: Torkkelin säätiö, 1981: 309–10.
53.
53. Sourander B. Viipurin terveydellisistä oloista, terveydenhuoltolaitoksista ja lääkäreistä menneinä aikoina. Duodecim1929; 45: 979–1041.
54.
54. Pesonen N. Terveyden puolesta – sairautta vastaan, terveyden – ja sairaanhoito Suomessa 1800 – ja 1900-luvulla. Porvoo: WSOY, 1980.
55.
55. Hänninen S-L, Valli S. Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historia. Keuruu: Otava, 1986.
56.
56. Castensson R, Löwgren M, Sundin J. Urban water supply and improvement of health conditions. In: Brändström A, Tedebrand L-G, eds. Society, Health and Population during the Demographic Transition. Stockholm: Almqvist and Wiksell International, 1988: 273–98.
57.
57. Pulma P. Köyhästäkö kansalainen? Köyhyys 1800-luvun poliittisena ongelmana. In: Haapala P, ed. Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta. Tampere: Vastapaino, 1990: 169–93.
58.
58. Turpeinen O. Infectious diseases and regional differences in Finnish death rates, 1749–1773. Population Studies1978; 32: 523–33.
59.
59. Turpeinen O. Die Sterblichkeit an Pocken, Masern und Keuchhusten in Finnland in den Jahren 1751 bis 1865. In: Imhof AE, ed. Abhandlung zur Geschichte der Medizin und Naturwissenschaften. Husum: 1980; 39: 135–63.
60.
60. Jutikkala E. Spridningsmönstren hos smittkopporna under andra hälften av 1700-talet i Finland. In: Feldbaek O, Thomsen N, eds. Festskrift til Kristof Glamann. København: Odense Universitetsforlag, 1983.
61.
61. Kintner HJ. Classifying causes of death during the late nineteenth and early twentieth centuries: the case of German infant mortality. Hist Meth1986; 19: 45–54.
