The Social Construction of Emotions in Child Protection Case-Talk

English

This article focuses on emotions as socially constructed realities by using discussions between Finnish child protection social workers and Norwegian child protection social workers as a case study. Drawing on ethnomethodology and Goffmanesque frame analysis, two major similarities are revealed in the two settings in terms of emotions. They involve the frame of despair and the frame of concern. These frames could be termed the trans-situational language of feeling of child protection case-talk. Dissimilarities are found in the ways of managing these major feelings, namely, in the frame of facts with no emotions and the frame of reflection with emotions. These contrasting orientations connect to the accomplished need for accountability to legal and welfare service systems or more implicitly to different kinds of knowledge. The article addresses the naturally occurring ‘doing’ of emotions as part of the production of knowledge and invites more research into the social, situational and organizational basis of emotions in social work.

Finnish

Artikkelissa tarkastellaan tunteita sosiaalisesti rakentuvina kategorioina suomalaisten ja norjalaisten lastensuojelutyöntekijöiden asiakaskeskusteluja tapaustutkimuksena hyödyntäen. Etnometodologian ja goffmanilaisen kehysanalyysin hengessä tutkituissa yksiköissä paljastuu kaksi hallitsevaa tunteiden konstruointiin liittyvää yhtäläisyyttä. Näitä ovat epätoivon kehys ja huolestuneisuuden tunteen kehys.Nämä voisi mieltää lastensuojelun asiakaspuhetta koskevaksi ylitilanteiseksi tunnekieleksi. Tutkitut yksiköt eroavat siinä, miten näitä tunnekehyksiä hallitaan, nimittäin faktakehyksellä, joka 'tappaa' tunteet ja reflektion kehyksellä, johon tunteet olennaisesti kuuluvat. Nämä keskenään vastakkaiset tunteiden hallinnan kehykset liittyvät lakiin ja hyvinvointipalvelujärjestelmään liittyvään selontekovelvollisuuteen tai implisiittisemmin erilaisiin tiedonlajeihin. Artikkeli tarjoaa näkökulman tunteisiin luonnollisissa tapahtumatilanteissa rakentuvina tiedon tuotantoon liittyvinä kategorioina ja peräänkuuluttaa tutkimusta, jossa tunteita lähestytään sosiaalisina, tilanteisina ja organisatorisina sosiaalityön elementteinä.

Norwegian

Artikkelen fokuserer på følelser som sosialt konstruerte realiteter ved å bruke diskusjoner mellom finske sosialarbeidere og norske sosialarbeidere som en case studie. Med utgangspunkt i etnometodologi og Goffman's 'ramme' begrep, avdekkes to hovedlikheter i de to settingene når det gjelder bruk av følelesord. Likhetene er kalt 'fortvilelsesrammen' og 'bekymrings-rammen'. Disse rammene kan sees på som et følelsesspråk som er i bruk på tvers av situasjoner i barnevernets saks-samtaler. Ulikheter ble funnet i måter å håndtere disse grunnleggende følelsene på; ved faktarammen uten følelsesspråk eller ved en refleksiv ramme med fortsatt følelsesspråk. Disse kontrasterende orienteringene henger sammen med behovet for å legitimere handling enten i forhold til det legale systemet eller i forhold til velferdssystemet og mer implisitt også til forskjellige former for kunnskap. Artikkelen tematiserer hvordan bruk av følelser er en del av den naturlig forekommende kunnskapsproduksjonen i barnevernets praksis og inviterer til mer forskning om det sosiale, situasjonelle og organisasjonsmessige grunnlaget for følelser i sosialt arbeid.